lauantai 30. heinäkuuta 2016

Sitruunakääretorttu

Kääretorttu maistuu nyt sitruunaiselta
Heinäkuun salaisen leivontaystävän paketissa oli mukana sitruunarullan ohje. Perinteistä kääretorttua uudenlaisella täytteellä siis. Tätä kannattaa kokeilla, jos pitää sitruunan mausta ja kaipaa vaihtelua kääretortun hillotäytteelle. Syöjät tuntuivat tykkäävän tästä :)

Sitruunakääretorttu 

3 munaa
1,5 dl sokeria
1/2 sitruunan hienoksi raastettu kuori
3/4 dl perunajauhoja
1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Täyte:
150 g huoneenlämpöistä voita
2,25 dl tomusokeria
1/2 sitruunan hienoksi raastettu kuori
1/2 sitruunan mehu (tai maun mukaan)

Lämmitä uuni 200 asteeseen ja leivinpaperi pellille.
Vatkaa munat ja sokeri kovaksi vaahdoksi.
Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi seos muna-sokerivaahdon joukkoon ja sekoita varovasti.
Levitä taikina leivinpaperille (jätä reunat tyhjiksi).
Paista uunin toiseksi alimmalla tasolla noin 8-10 minuuttia.
Kumoa torttupohja sokeroidulle leivinpaperille ja irroita paistopaperi.
Peitä pohja leivinliinalla, ettei se kuivu.
Vatkaa täytteen ainekset notkeaksi massaksi. Levitä massa jäähtyneen torttupohjan päälle. Kääri torttu rullaksi.
Säilytä kääretorttua jääkaapissa.



tiistai 12. heinäkuuta 2016

Salaisen leivontaystävän heinäkuun paketti



Kuun vaihtumisen on viimeisen puolen vuoden aikana tajunnut viimeistään siinä vaiheessa, kun kun salaisen leivontaystävän paketti on saapunut. Heinäkuu ei tuonut tässä poikkeusta ja taas pääsi jännittämään, mitä salainen leivontaystävä on tässä kuussa keksinyt :)

Heinäkuun teemana oli lapsuuden herkkumuistot. Parini kertomista muistoista erityisesti kaksi ilahdutti minua suuresti, ensinnäkin uunipuurot ja toiseksi lihapiirakka. Minä muistan nuo puurot aina silloin tällöin ja välillä aina itsekin teen uunipuuroa, mutta sitten se jotenkin unohtuu. Erityisesti ohrapuuro on suosikkini, ja paketissa olikin mukana ohrasuurimoita eli pian meillä herkutellaan ohjapuurolla :) Tuo lihapiirakka ei tässä yhteydessä suinkaan viittaa sellaiseen kaupan valmiiseen, vaan itse pellillä tehtyyn ihanuuteen. Sellaista en muista meillä koskaan laitetun, mutta tuo resepti kuulostaa niin hyvältä, että menee varmaankin loppukuusta kokeiluun.

Kierroksen 35 salaiseksi leivontaystäväkseni paljastui Nina blogista Humbuugi. Suuret kiitokset sinulle Nina tämän kuun ihanasta paketista ja kaikista niistä ihanuuksista ja inspiraatiosta, joita olen olen sinulta viime kuukausina saanut!


sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Iltakahville

Meille saapui perjantai-iltana odotettu vieras, moottorisaha mukanaan, ja kaatoi pihalta vanhan sairaan omenapuun. Viime vuoden omenat olivat muumioituneet oksille ja tippuivat sieltä nyt maahan homeisina, puun lehdet olivat täynnä kirvoja ja ties mitä otuksia ja puuta kaadettaessa kävi ilmi, että puun runkokaan ei ollut enää terve. Oli ihana päästä mokomasta kammotuksesta eroon ja sen kunniaksi piti tietysti leipoa jotain hyvää iltakahville. Suolaiseksi palaksi päätin leipoa kinkkumuffinsseja salaisen leivontaystävän ohjeella ja makeaksi Mummon raparperikeikauskakkua vanhalla luotto-ohjeella.

Kinkkumuffinssit
Kinkkumuffinssit
 n. 12-14 kpl

4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
3 dl kuutioitua / suikaloitua kinkkua
2 dl juustoraastetta
1/2 tl mustapippuria
2 kananmunaa
2 dl maitoa
1 dl ruokaöljyä

Sekoita kuivat aineet, kinkku ja juustoraaste keskenään.
Sekoita toisessa kulhossa munat, maito ja öljy tasaiseksi seokseksi.
Yhdistä seokset ja sekoita nopeasti taikinaksi.
Annostele taikina muffinssivuokiin.
Paista 200 asteessa keskitasolla noin 15 minuttia tai kunnes ovat kypsiä ja kauniinvärisiä.

Suosittelen käyttämään muffinsseissa jotain voimakasmakuista juustoa. Mietin myös, että sekaan voisi laittaa ripauksen vaikkapa paprikajauhetta tai cayanne-pippuria tms. Nämä ovat kyllä mahdottoman helppoja ja nopeita tehdä, sopivat hyvin vaikka yllätysvieraille :)


 
Mummon raparperikeikauskakku

50 g voita
1 dl fariinisokeria
4 raparperinvartta

Sulata voi ja sekoita siihen sokeri. Lisää seokseen kuorittu ja pieniksi paloiksi pilkottu raparperi. Laita seos vuoan pohjalle.

150 g voita
1 dl sokeria
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
3 rkl sitruunamehua
(2 tl raastettua sitruunan kuorta)

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne voi-sokeri-muna-seoksen joukkoon. Mausta sitruunalla. Lusikoi taikina vuokaan raparperiseoksen päälle. Paista uunin keskitasolla 175 asteessa noin 45 minuuttia.


Vaniljakastike on kakun itsestäänselvä pari

Mummon raparperikeikauskakun ohje taisi olla alunperin Kodin Kuvalehdestä, mutta olen jo vuosia sitten kirjoittanut sen omaan reseptikirjaan (siihen jossa on kaikki "tärkeät" reseptit) ja sieltä se aina raparperiaikaan löytyy.

Tuo raparperin määrä "neljä vartta" on vähintäänkin hämäävä, tarve riippuu nimittäin todella paljon raparperin koosta. Jos kakkua tekee heti keväällä ohuista, pienistä raparperin varsista, niin neljä on varmaan ihan hyvä määrä. Tähän aikaan riittää hyvin yksi iso varsi. Kannattaa arvioida mikä olisi hyvä määrä peittämään vuoan pohjan ohuesti.

Taikina jää varsin paksuksi, sitä ei kannata säikähtää. Helpoiten sen saa vuokaan lusikoimalla sen tasaisesti täytteen päälle. Ei haittaa vaikka pinta jäisi vähän epätasaiseksi tai jos raparperimössöä nousee vuoan laidoista ylös. Kakku ei ole maailman kaunein, mutta maku korvaa kyllä ulkomäön :)

Raparperimehusta, fariinisokerista ja voista syntyvä "kastike" pitää kakun mehevänä

 

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Picnic-eväitä







Kauniin aurinkoisen lauantain kunniaksi päätettiin tehdä päiväretki kesämökille. Picnic-eväät kylmälaukkuun ja koirat autoon ja menoksi. Mökillä puhalteli mukava lempeä kesätuuli, joten muuten niin kovin kuuma päivä muuttui mainioksi kesäpäiväksi.

Eväskassiin päätyi mansikka-mozzarellasalaattia (salaisen leivontaystäväni lähettämällä ohjeella) ja mansikkakakkua. Mansikka-mozzarellasalaatin ohje löytyy täältä. Suosittelen erityisesti tuota kastiketta, sopisi mainiosti monen muunkin salaatin kanssa. Mansikkakakun ohje on kirjasta "Mansikka - hurmaavat reseptit", tätä kirjaa en yksinkertaisesti pystynyt kirjakaupassa vastustamaan, vaikka muuten olenkin nykyisin todella tarkka ostamieni keittokirjojen suhteen. Kirjassa on kyllä monta muutakin kokeilemisen arvoista reseptiä, joten ei se huono hankinta ollut :) Picnic-ateria täydennettiin kaupasta haetulla grillatulla broilerilla ja tuoreella patongilla ja hyvältä maistui raittiissa ulkoilmassa.

Mansikka-mozzarellasalaatti



Mansikkakakku
(16 palaa)

125 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
n. 3,75 dl vehnäjauhoja
2 dl kermaa
200 g valkoista suklaata
2 keltuaista
päälle mansikoita

Mansikkakakku
 Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Kun voi on vielä juuri ja juuri juoksevaa, sekoita voi, sokeri, kananmuna ja jauhot taikinaksi. Kääri taikina tuorekelmuun ja nosta 30 minuutiksi jääkaappiin.

Kuumenna kerma kattilassa. Paloittele suklaa ja anna sen sulaa kermaan (huom. riittää, että kerma on lämmintä, ei kiehuvaa!). Jäähdytä seos ja lisää keltuaiset.

Voitele irtopohjavuoka tai piirakkavuoka. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille. (Vaihtoehtoisesti voit kaulita taikinasta levyn ja nostaa sen vuokaan.) 

Laita suklaaseos kakkupohjan päälle ja paista noin 25 minuuttia 180 asteen lämmössä. Huomaa, että täyte hyytyy lopulliseen muotoonsa vasta jäähtyessään. Jäähdytä kakku ja koristele mansikoilla. 


Minä tein kakun pienempään vuokaan ja laitoin siihen vain puolet täytteestä. Ylimääräisestä taikinasta tuli pohjat pieniin mansikka-kermaleivoksiin. Kotioloissa tarjoilisin myös tuon mansikkakakun kermavaahdon kanssa (tai koristelisin kermalla), mutta mäkkiolosuhteissa tämä ei ollut mahdollista. Hyvää kakku oli kyllä ilmankin ja itseasiassa tuo pohja ilman mansikoita on erittäin maukasta ihan sellaisenaankin.

Mansikka-kermaleivokset